Ilman kuolainta

Tässä yks päivä kävi sellainen hassu juttu, kun palvelija tuli taasen talliin ja laittoi satulaa selkään, minä siinä sitten luimin ja irvistelin niinkuin aina :)
Se laittoi normaalisti huulirasvaa suupieliini ja mutisi jotain.
Sitten se vaihtoi minulle riimun ja lähti viemään minua maneesiin!?!?!
Jotain siltä kyllä unohtui koska ei minulla mitään kuolainta suussa ollut :)
Vähän kyllä mietitytti tälläinen tilanne ja en sitten malttanut edes seistä paikoillani, että se sinne selkään pääsisi..
Lopulta kun palvelija oli könynnyt sinne selkään, niin sitten mentiin ja vauhdilla, ensin kyllä jännitti kun se palvelija vähän otti ohjista kiinni, mutta nopeasti opin kääntymään sinne minne palvelija halusi, mutta vauhtia minulla riitti, kerrankin kun sain mennä ihan missä muodossa halusin ja taisi sillä palvelijallakin olla hauskaa kun kamalan lujaa siellä selässä nauroi :) Lopussa maltoin kävelläkin rentona pärskien ja pää alhaalla, mitä siis hyvin harvoin teen silloinkun joku selässä istuu :)
Tallissa se palvelija joistain sidepulleista ja minun menohaluista höpötti, mutta muisti se onneksi antaa perinteisen ratsastuksen jälkeisen lakunamin..

Korvat

Melkein vuoden se kesti, mutta vihdoin se palvelija tajus, mikä on se "THE" paikka mistä pitää rapsuttaa ja nehän on tietystikin korvat :) Mikään ei ole meinaan parempaa kuin korvien vääntely ja silittely, kun palvelija nappaa korvan käteensä niin minä laitan heti pääni alas, jotta se yltää paremmin ja siinä sitten vierähtääkin mukavasti aikaa kun se palvelija korvia hieroo :)
Välillä meinaan jopa ihan nukahtaa siihen :)

Kiimanhan se lykkäs ja kaiken muun oheis kiukuttelun

No niinkuin tuo palvelija hieman uumoilikin niin kamala miehen kaipuuhan tässä nyt tuli kun tuo uljas musta muutti tänne meille. Ja siinä sitten hormoonien vallassa ollessani keksin, että maneeaihan on vastine helvetille ja sinne en ole sitten sen jälkeen suoatunut menemäänkään :) En minä vauhkoontua jaksa, mutta teen vaan täyden stopin ovella, aina kun sinne pitäisi mennä... Palvelija sanoo, että otan "muuli"ilmeen ja kaivan kaviot syvälle maahan :)
No sellaista se hieman on meidän uljaiden sotaratsujen jälkeläisten kanssa, että ei me vähästä säikytä (tai no oikeesti ei säikytä, mutta noille palvelijoille pitää välillä vähän esittää säikympää kuin oikeasti on) muuta jos joku asia ei meitä kiinnosta niin ei me sitä silloin viittitä tehdäkään..
Mutta on tuo palvelija oppinut ehkäpä jo hieman nokkelaksi, koska se ryökäle on ottanut sen tavan, että en saa herkkuja enään missään muualla kuin siellä maneesissa, niin olen nyt sitten sen ovelle stoppaamisen jättänyt ihan vaan 10 minuuttiin ja sen jälkeen porkkanan himo vie voiton ja suostun sinne kiltisti tallustamaan...
Ainiin ja tervetuloa nimikaimalle blogia lukemaan, täältä saat hyvät neuvot palvelijoiden kouluttamiseen.. :)

Uusi hepoinen

Meille tuli uusi hevonen. Se on musta ja tarhaa mun vieressä, ja mä en oikein tiedä miten siihen pitäs nyt suhtautua.
Joten päätin suhtautua siihen tyypillisen arvokkaaseen suomenhevosmaiseen tyylini... Niin vissiin :)
Mä vaan hypin, pompin ja en suostu kuuntelemaan kuskia ollenkaan :)
Palvelijalla alkaa vaan hermo taas kiristymään tämän asian kanssa ja koska se uusi musta on vieläpä poika, niin enköhän mä tähän vielä kiimankin saa aikaseks :)

Kyllä mä osaan... jos vaan viittin

Palvelija on tosiaan palannut taas selkään ja sen leikkauksen jäljiltä sen vasen käsi on kamalasti paljon vahvempi kuin se oikea, joten yställisesti muistuttelin sitä viikon verran menemään tunneille, että saadaan jotain järkeä tähän hommaan.. se kun tuppasi aina jäämään kovasti roikkumaan vasemmalle ohjalle, ja ei se kivalle tuntunut.
No meni se viesti perille muutaman reippaan pukkilaukkakierroksen ja pään alas kiskomisen ansiosta :)
Mutta on sen tasapaino parantunut kun kyydissä pysyi kumminkin.
Enhän minä kovin helpolla sitä siellä tunnillakaan päästänyt, mutta heti kun se ymmärsi höllätä siitä vasemmasta ohjasta, niin palkitsin sen rennolla, kootulla ja tahdikkaalla ravilla :)
Se on tuo ihmisten kouluttaminen niin pirun hankalaa, kun oppi alkaa menemään perille vasta monen toiston jälkeen...
Mutta onhan se mukava välillä ilahduttaa palvelijaa, niin ei ihan epätoivoon vaivu :)

Palvelijan selkään paluu :)

Nyt on tuo palvelijakin taas siinä kunnossa, että on selkään kivunnut.. ja kaiken se on näköään saikkunsa aikana unohtanut, istunnan ja meikäläisen ratsastamisen käytännön.. Kyllä sitä saa jatkuvasti muistuttaa apujen oikeasta käytöstä ja olenkin huomannut täystopin parhaaksi koulutus metodiksi.. :) eli kun palvelija tekee pienenkin virhee  niin minä tyttö pysähdyn ja liikkeelle lähden vasta kun kaikki avut ja käskyt tulee presiis oikein sieltä :) tämä on tosin aiheuttanut palvelijan suusta lukuisia ärräpäitä.. Mutta kaikkihan me tiedämme, että kärsivällisyys on kaiken A ja O koulutus prosessissa :)

Täällä taas

Nyt on tullut vietettyä hiemän hiljaiseloa kun tuo palvelija oli jossain ihmeen käsileikkaukssa.. Ja itse kun en näillä siroilla koon 4 kavioillani oikein tuota näppistä pysty käyttämään, tai mistä sen tietää kun ei ole annettu edes mahdollisuutta yrittää :)

Kaikenlaista tässä on jo edellisen päivityksen jälkeen kerennyt jo tapahtuakin. Minut ajeltiin taasen kaljuksi kun kuulemma kasvatan turkkia ihan liian nopeasti, mutta ei noi ihmiset vaan tajua, että uusi jääkausi voi iskeä ihan milloin vaan ja sillon on parempi omistaa kunnon turkki :)
Olen myös itse kuulemma ollut sairaslomalla pienen lämpöilyn takia, mutta en minä itse ainakaan ole omasta mielestä mitenkään kipeä ollut, vaan mielelläni laukkailisin ympääriinsä ja onneksi sitä sentään hieman olen tarhassa saanut harrastaa palvelijan huokausten saattelemana..
Tänään palvelija sitten joulun kunniaksi totesi, että voin pikkuhiljaa alkaa liikkumaan enemmän ja vei minut juoksemaan maneesiin, liinassa tosin mikä kovasti rajoittaa kyllä tälläisen vauhtihirmun liikkeitä, mutta kyllä minä siinäkin sitten juoksin ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että voi pukitella mielin määrin... :) ratsastjan kanssa kun ei viitsi, ne kun tippuvat sieltä niin kovin herkästi ja satuttavat itsensä. Se voi nimittäin vaikuttaa ruoan saantiin merkittävästi..